selavii Luomu Seppo kannattaa kaikkea hyvää

Pohjois-Karjalaan hopeakaivos

Saimaan järvilohta uhkaa sukupuuttoon kuolema. Miksi ? 
Ongelma on siinä, etteivät kutukypsät ja kudulle nousevat vaelluskalat pääse lisääntymään kutualueilleen ja tuottamaan poikasia luonnolliseen kiertoon. Näitä luonnontilassa olevia kutualueita kyllä on edelleen olemassa, mutta vaellusreitit on estetty. Esimerkiksi Vaikkojoessa Kaavin kunnassa on yli 20 ha. luonnontilassa olevaa kutualuetta vaelluskaloille. Ala-Koitajoessa olisi myös muutaman kuution lisäjuoksutuksella.
Jo useamman vuoden ajan olen miettinyt erinlaisia ratkaisuja  miten vaelluskalat pääsisivä voimalaitosten ja patojen ohi, koska nykiset kalaportaat ei toimi. Olen suunnitellut käsin kantamisesta-kalahissiin asti vaikka mitä, kunnes huomasin, että kalojen nousu ajoittuu hyvin lyhyelle ajanjaksolle vuodesta ja se kestää vain n. 3 viikkoa. Miksi siis juoksuttaa vettä huonosti toimivissa lohiportaissa läpi vuoden ? Esim. Saimaan järvilohen nousua kutujokiin on tutkittu paljon ja meillä on melko tarkat tiedot milloin kalat nousevat ja mitkä tekijät nousun ajoitukseen vaikuttavat. Energia yhtiöt voisivat näin ollen hyödyntää kaiken n. 42-46 viikkoa vuodesta sähkön tuotantoon ja laskemalla 6 viikkoa vuodesta riittävästi ohi turbiinien turvattaisiin vaelluskalojen esteetön pääsy kutualueille. Se kuitenkin vaatisi luonnonmukaisen sivujoen rakentamisen voimalaitosten ja patojen ohi. So What ? Ei ole kustannuskysymys voimalaitoksillekkaan. Pelkästään 3-5 v. velvoiteistutuksiin käytetyllä summalla ja lisääntyneellä turbiinien hyödyntämisellä tuon voisi voimayhtiöt toteuttaa.  Miksi 6 viikkoa ohijuoksutusta, kun nousu kestää vain 3 viikkoa ? Koska en ole löytänyt tietoa poikasten joesta syönnösalueille siirtymisestä enkä ajankohdasta, niin jätin sen 3 viikkoa ihan kaikenvaralta ajatukseen mukaan. Voihan olla niin, että 1-3v. synnyinjoessa viettäneet poikasetkin vaeltavat järvialtaisiin syönnöstämään n. 3 viikon aikana ja jokatapauksessa osa poikasista selviää läpi turbiinienkin. Idea luonnonnmukaisen joen kautta ohijuoksutuksesta on aivan vapaasti käytettävissä ja sitä kannattaisikin kokeilla.Näiden uhanalaisten lajien pelastamistalkoot ovat ajankohtaisia nyt. Meillä ei ole varaa pitkittää luonnonkantojen palauttamista , sillä geeniperimä on vaarassa kadota tai sekoittua, eikä kalat välttämättä enää opi nousemaan synnyinjokiin. Järvilohen, vaellus siian sekä järvitaimenen nousu ajoittuvat melko yhtäaikaa.
Suomeen on tulossa 2 uutta ydinvoimalaa, joten eikö nämä pienimmät voimalat joutaisi purkaa ? Kermajärven ja Juojärven välillä toimivan pienen Palokin voimalan keskiteho on vain 3,7 Mw ! Purkamisen jälkeen lohille ja taimenille avautuisi n. 20 hehtaaria laadukasta kutu-aluetta Vaikkojoessa. Voimalan nykyinen omistaja PKS olisi varmaan omalta taholtaan valmis luopumaan hyvän asian puolesta kohtuullista korvausta vastaan, joka ei valtion kukkarossa tunnu ja hankkeeseen saisi myös EU:sta rahaa. Lisäksi purkamisella olisi heti ja myöhemmin työllistävä vaikutus itse työmaan aikaan ja myöhemmin esim. matkailun ja kalastuslupien sekä edellisiin littyvien kehittyvien matkailupalvelujen myötä. Energia yhtiöiden velvoite istutuksetkin loppuisivat aikanaan, kun kalakannat lisääntyvät luonnostaan, jolloin rahaa säästyy myös voimaloiden omistajille.
Ala-koitajoesta Pohjois-Karjalan hopeakaivos !  Noin 30 kilometriä pitkä Ala-koitajoki on ollut toinen Saimaan järvilohen luontainen lisääntymisjoki Lieksanjoen ohella, ennen reitille rakennettua Kaltimon-Kuurnan voimalaitosta. Palauttamalla luontainen lisääntymismahdollisuus lohelle joesta syntyisi Pohjois-Karjalan matkailualan hopeakylkisten kaivos. Kalastuksen ja luontoelämysten siivittämänä tuo kohde houkuttelisi tuhansia turisteja niin kotimaasta, kuin ulokomailtakin. Enon-, Uimaharjun- ja Ilomantsin kunnat ja asukkaat olisivat suurin hyödynsaaja, mutta myös Joensuun kaupunki koskineen saisi oman siivunsa, eikä unohtaa sovi myöskään Saimaan norpan paluuta Pyhäselälle. Nousevat lohiparvet houkuttelisivat varmasti myös norppia napsimaan osuutensa aina pielisjokisuulle asti ja turistit niiden perässä. Olen aivan varma, että osa Lappiin suunnistavista kalastusturisteista päätyisikin mielummin 500 km lähempänä olevaan "Itä-Suomen Lappiin", sillä maisemathan on yhtä hienot, mutta ne +10 kg kalat vain puuttuu. Kaiken kaikkiaan hankkeen onnistuminen hyödyttäisi koko Vuoksen vesistön aluetta. Kokeilun onnistuessa myös Lieksanjoen reitti tulisi rakentaa lohen esteetöntä nousua varten ja sehän olisikin sitten jo kultakaivos. Olisiko vuotuisissa "luomujokien" ohijuoksutuksissa myös ratkaisu kiisteltyyn Vuotoksen voimalahankkeeseen, kun kalat pääsisivät lisääntymään ja maanomistajat saisivat toimeentulon matkailusta ?
Jo 2010 avattuun adressiin toivon kaikkien, myös päättäjien osallistuvan osoitteessa: http://www.adressit.com/saimaanlohi
Seppo Lavikainen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Jaakko Tuononen

Voisitko jakaa blogisi kappaleisiin? Kiitos.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset